Year / 2015

Muistikuvia neljännesvuosisadan takaa: opiskelutoveri istuu kirjastossa nuottipaperin ääressä. “Tässä on seuraavan teokseni materiaali”, hän toteaa hiukan tärkeänä. En itse vielä sävellä, ja lausahdus kuulostaa hienolta. Paperilla on pari nuottirypästä ja jokunen sointu. Se taas näyttää minusta vähältä.

Toiste käyn viereisessä auditoriossa kuuntelemassa omas… Lue lisää →

Hurahdinpa taas, tällä kertaa Magnus Lindbergin orkesterikappaleeseen Chorale. Yleensä olen ilmavan orkesterinkäytön ystävä, mutta tuossa teoksessa kuumottaa nimenomaan sen tuhtius. On niin paljon päällekkäin. Paksu sointi kerrostuu suvereenisti: kaikki soi ja kuuluu ja kuuluu ja soi. Musiikin korkeuden ja syvyyden suorastaan näkee, tila avautuu ja sulkeutuu kuin viuhka. Sama… Lue lisää →